SÁM 215 Sámi girjjálašvuohta: teoriijat ja metodat
- Oahpu lágideapmi: Neahttadoarjjaoahpahus: eanaš neahttaoahpahus, ja muhtin fysalaš deaivvadeamit Sámi allaskuvllas, Guovdageainnus.
- Oahppokoda: SÁM 215
- 10 oahppočuoggá
Oahppoplána ja lohkanmearri- Diibmoplána ja deaivvadanplána: TimeEdit
Oahpu sisdoallu
Studeanta oahpásmuvvá girjjálašvuođa dutkama guovddáš teoriijaide ja metodaide ja heiveha daid dálá sámi girjjálašvuođa ja dan sierra šlájaid lohkamii.
Oahppoprográmma gullevašvuohta
Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelorprográmma.
Oahpahusgiella
Oahpahusgiellan lea davvisámegiella. Studeanta ferte maiddái máhttit lohkat eaŋgalasgielat fágagirjjálašvuođa.
Oahpahan - ja oahppanvuogit
Oahpahus lea omd. logaldallamiid, joavkobargguid, hárjehusaid, semináraid ja bagadallamiid hámis.
Gáibadusat beassat eksámenii
Oahpu áigge studeanttat galget čađahit guokte geatnegahttojuvvon ruovttubarggu, main nubbi lea teoriijačálus ja nubbi analyserenbargu. Ovttaskas čállosiid guhkkodat lea 3–4 siiddu.
Eaktun beassat eksámenii lea ahte fágaoahpaheaddji lea dohkkehan geatnegahtton bargguid.
Eksámen
Eksámen lea ruovttueksámen mas studeanta čállá 8–12 -siidosaš oktagaslaš fágalaš esseijaa sámi girjjálašvuođas ja geahččala suokkardallat válljejuvvon fáttá iežas válljen heivvolaš teoriijain dahje metodain. Fáddá šihttojuvvo ovddalgihtii fágaoahpaheaddjiin.
Esseijas árvvoštallojuvvojit fágalaš čehppodat, čálalaš giellageavaheapmi ja čehppodat hábmet čálalaš barggu.
Eksámen árvvoštallojuvvo bustávvaárvosániin (A-F).
Sisabeassangáibádusat
- Dábálaš sisabeassangáibádusat alitoahpahussii ja sámegielmáhttu. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga) dahje realagelbbolašvuohta. Oppalaš lohkangelbbolašvuođa gáibádusat olgoriikka ohcciide bohtet ovdan NOKUTa GSU-listtus.
- Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan 2, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellanja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200-300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.
- Dasa lassin galgá studeanta čađahan SÁM 106 Sámi girjjálašvuohta (10 oč) dahje SÁM 111 Sámi girjjálašvuođa vuođđokursa (10 oč) dahje vástideaddji oahppu.
Koordinator
