Dutkan
Sámi allaskuvlla dutkan
Sámi allaskuvla lea njunuš alit dási oahppo- ja dutkanásahus Sámis ja eamiálbmot máilmmis. Sámi allaskuvllas lea dutkan máŋgga dieđasuorggis.
Dutkan fátmmasta:
- gielladiehtaga,
- kultuvrra,
- boazodoalu ja eará árbevirolaš ealáhusaid,
- árbevirolaš dieđuid ja máhtuid,
- báikenamaid,
- servodaga dálá dili ja historjjá,
- riektedutkama báikkálaš, našunála ja riikkaidgaskasaš dásiin jna.
Sámi allaskuvla ovddida aktiivalaččat sámedutkama eamiálbmotdutkama oassin.
Oassi Sámi allaskuvlla dutkandoaimmain ruhtaduvvo Davviriikkaid ministtárráđi bokte (Nordisk ministerråd/Nordic Council of Ministers). Dat lea ovddeš Davviriikkalaš Sámi Instituhta (Nordisk Samisk Institutt/Nordic Sami Institute) árbi. Instituhtta lei ovttastuvvon Sámi allaskuvllain 2005:s.
Sámi dutkamis lea dehálaš mearkkašupmi sámi servodagaid sihkkarastimis ja ovddideamis boahtteáiggis. Juohke eamiálbmotservodat dárbbaša hukset iežas dieđalaš gelbbolašvuoða, skuvlet iežas áššedovdiid ja ovdánit seammaárvosažžan stuoraservodagain.
WINHEC (World Indigenous Nations Higher Education Concortium) miellahttoásahussan Sámi allaskuvla čuovvu dutkandoaimmainneaset WINHEC Dutkanehtalaš neavvagiid (WINHEC Research Standards).
Sámi allaskuvlla dutkit leat 2020:s almmuhan dieđalaš almmuhemiid mat norgga dieđalaš indeavssa (Norsk vitenskapsindeks, NVI) mielde addet ásahussii 27,32 čuoggá. Sámi allaskuvllas lea almmuhuvvon eanet dieđalaš čállosat 2020:s go ovddit jagiin, nu go tabealla dá vuolábealde čájeha. Buot Norgga dutkanásahusaid almmuhanloguid sáhttá gávdnat NSD siidduin.
|
2015 |
2016 |
2017 |
2018 |
2019 |
2020 |
SA almmuhančuoggát oktiibuot |
32,54 |
16,36 |
22,40 |
21,07 |
17,72 |
27,32 |
SA almmuhančuoggát fágabargi nammii |
0,82 |
0,40 |
0,49 |
0,45 |
0,36 |
0,56 |