Ođđasat
- Aelkesth ööhpehtæjjine!
- Háliidat go oahppat eambbo duodjedoahpagiid?
- Sámi allaskuvlla oahppokataloga. Geahča makkár oahput mis álget čakčat 2014 ja giđđat 2015.
- Muitte oahpuid ohcanáigemeari!
- Sámi allaskuvla áigu ásahit doavttergrádaprográmma (PhD)
- Taking place - Moving borders in Nordic literature
- SÁMI PEDAGOGIHKA BIRRA GIRJI EŊGELASGILLII
- Anton Hoëm muitun
- Allaskuvlla stivrii ođđa studeantaáirasat
skábmamánu 21. beaivi 2016
Sámi nuoraid sirdahuvvan nuorravuođas rávisolmmožin
Kristine Nystad disputerii bearjadaga Oslo univeritehtas.
Oslo universitehta dearvvašvuohta ja servvodatinstituhtas Kristine Nystad bealuštii iežas nákkosgirjji "Sámi nuoraid sirdahuvvan nuorravuođas rávisolmmožin" philosophiae doctor (ph.d) grádii.
Nystad lea leamas Sámi allaskuvllas barggus moanaid jagiid, sihke dutkin, lektorin ja prorektorin. Su dutkan lea mávssolaš go lea guorahallan nuoraid birgema dálá áiggis, dadjq rektor Gunvor Guttorm.
Kristine Nystad dutkančálus lea Guovdageainnu sámi nuoraid birra Finnmárkkus ja sin sirdahuvvama birra nuorravuođas rávisolbmoeallimii. Nystad lea dutkan guđet sámi kultuvrralaš árvvut nanosmahttet nuoraid go sii vásihit hástalusaid ja riehkkama, ja mo sii huksejit alcceseaset vuostálastinnávccaid.
Ovddit dutkamat nuoraid hárrái leat ollu fuomášumi bidjan riskafáktoriidda mat addet negatiiva bohtosiid, muhto ođđa dutkančálus guovdilastá dál baicca fáktoriid mat buktet dearvvašlaš ovdáneami ja buriid nákcenvugiid go nuorat 13–19 jagi ahkejoavkkus áigot dahkat dehálaš mearrádusaid.
Nystad lea dutkan golbma iešguđetlágán nuoraidjoavkku geat orrot báikkálaš servodagas, gos sámit leat eanetlogus. Nuorat gullet boazodolliid, dáluássiid ja máŋggačearddalaš bearrašiidda.
Loahppaárvvoštallamis boahtá ovdan ahte sámi nuorat árrat sosialiserejuvvojit árbevirolaš árvvuide, nugo oahppat luohttit alcces ja iežas návccaide ja nagodit ieš birget. Viiddiduvvon bearaš ja sohka, nugo maiddái ristváhnemat, leat dehálaš fierpmádagat, mat addet sihke psyhkalaš ja praktihkalaš doarjaga.
Go nuorat aktiivvalaččat váldojit fárrui kultuvrralaš doaimmaide, nugo boazodollui, ja meanuide nugo heajaide, ja vel go nuorra oažžu iežas luođi ja lea muhtuma gáibmi, de dat leat doaimmat mat nannejit ja huksejit nuora iešárvvu, iešluohttámuša ja gullevašvuođa. Positiiva iešipmárdus dagaha ahte nuorat buorebut birgejit vuostegieđageavvama hárrái.
Nuorat árvvoštallet sámegielmáhtu hui dehálažžan, ja dat lea ge deháleamos fáktorin dovddahuvvot sápmelažžan. Nuppe dáfus nuorat geat eai máhte sámegiela, dovdet ahte sii olgguštuvvojit, ja sin sámi identitehta ii dohkkehuvvo.