Mo mearrasámi monnečoaggin ja luomečoaggin dahkko, ja mo dat buktojuvvo ovdan gielas ja muitalusain?

Áigodat: 1.1.2019-31.12.2021

Ovttasbargoguoimmit: Árran Julevsáme Guovdášj, Mearrasiida, Billávuotna, NINA Naturbruk Lillehammer.

Dutkiidjoavku:

Prošeaktajođiheaddji: Solveig Joks.

Dutkit: Harrieth Aira, Svanhild Andersen ja Steinar Nilsen. Postdoc. Stine Rybråten.

 

Dutkanprošeakta gidde fuomášumi luome- ja monnečoaggimiidda mearrasámi guovlluin Norgga bealde. Dutkit guorahallet mo oktavuođat olbmuid ja ii-olbmuid gaskka ovddidit máhtuid. Sii háliidit diehtit mo gaskavuođat bohtet ovdan gielas, muitalusain ja báikenamain. Fágaidrasttildeaddji lahkonemiin nugo servodatdieđa ja humaniora vuođul jerrojuvvo: Maid sisttisdollet otná čoagginpraksisat julevsámi ja davvisámi riddoguovlluin, ja makkár mearkkašupmi lea dáid praksisain?

 

Dan sadjái go oaidnit natura olgguldas duohtavuohtan mii lea sierranan olbmos eret, de dát prošeakta guorahallá mo iešguđetge naturat šaddet duohtan olbmo oktavuođain eatnamiidda, čáziide, elliide, muoraide, rásiide ja buot maiguin olbmuin leat oktavuođat iežaset birrasiin. Dákkár praksisvuođu lahkoneapmi birrasii soahpá ovttas sámiid máilmmioainnuiguin.

 

Máhtuide mat bohtet ovdan praksisaid ja olbmuid vásáhusaid bokte, sáhttá leat váttis bidjat sániid dalle go ii leat doaimmaheamen praksisa. Danne prošeavtta dutkit leat válljen oassálastit luomečoaggin- ja monnečoagginpraksisain. Dasa lassin sii jearahallet sihke albmáid ja nissoniid. Sii jearahallet eaŋkilolbmuid ja maiddái joavkkuid. Báikkálaš resursajoavkkut bagadallet áššiin mat erenoamážit gusket báikenamaide ja doahpagiidda.

 

Prošeavtta áigumuš lea dokumenteret, analyseret ja loktet ovdan luome- ja monnečoaggima mat leat guovddáš vuogit háhkat birgenlági. Dáid guovtti birgenlágiide lea dássážii giddejuvvon unnán fuomášupmi. Dát dutkanprošeakta buktá danin ovdan ođđa dieđuid mat leat mávssolaččat sámi servodagaide, dáčča majoriteahttaservodahkii ja riikkaidgaskasaš eamiálbmotkontekstii. Go prošeakta eksplisihtalaččat deattuha sihke nissoniid ja albmáid birgenlágiid, de šaddá dát dehálaš lassidiehtun dan vátna dutkamii mii lea dahkkon nissoniid árbevirolaš birgenlágiin Sámis.

 

Ruhtaduvvon: