Ráđđehus oaidná ahte Sámi allaskuvllas lea erenoamáš dehálaš servodatdoaibma ja berrešii bissut sierra ásahussan.
Ođasvuorká
Váldde sámi mánáidgárdeoahpaheaddje-oahpu seammás go barggat
Jus barggat mánáidgárddis veahkkebargin dahje
fágabargin de ávžžuhit gelbbolašvuođa
loktet seammás go barggat
Sámi allaskuvla fas ealáskahttá juoigama
Liikot go lávlut, juoigat dahje čuojahit instrumeantta? De oza geassekursii mii lágiduvvo Riđđu Riđus ja Ijahis Ija festiválas!
Lihkku Elle-Hánsii, Hans Ragnar Mathisenii dáiddačájáhusain!
Sámi allaskuvlii lea illu ja gudni ahte Hans Ragnar Mathisen lea válljen markeret iežas 40-jagi dáiddárbarggu justo Guovdageainnus, Diehtosiiddas, ovttasbarggus min allaskuvllain.
Sámi allaskuvla lea sihkarastán dieđalaš ovdáneami
Máhttodepartemeanta (MD) evttoha dahkat spiehkastaga NOKUT kvantitatiiva gáibádusain Sámi allaskuvlla ph.d.-prográmmii sámegielas ja sámi girjjálašvuođas.
Arvvas čuojahii Sámi allaskuvllas
Arvvas guktot Sara Marielle Gaup Beaska ja Steinar Raknes guoimmuheaiggá Sámi allaskuvlla rabas beaivvis, njukčamánnu 26. beaivvi.
Vuosttaš mastergráda sámi girjjálašvuođas Sámi allaskuvlla iežas masterprográmma bokte
Sámi allaskuvlla studeanta Synnøve Solbakken-Härkönen šattái vuosttáš, guhte lea čađahan sámi girjjálašvuođa mastergráda Sámi allaskuvlla iežas masterprográmma bokte.
Váldde sámi mánáidgárdeoahpaheaddje-oahpu seammás go barggat
Barggat go don mánáidgárddis veahkkebargin dahje
fágabargin ja háliidat viiddidit gelbbolašvuođa
seammás go barggat?
Bagadallanpedagogihkka 1 álggahuvvo giđđat 2015
Háliidat go nannet gelbbolašvuođat bagadallanrollas ja oahpaheaddjiámmáhis?
De mii ávžžuhit du ohcat ja álgit dán joatkkaohppui mii álggahuvvo giđđat 2015! Ohcanáigemearri lea 08.04.15.
