Ođđasat
- Ođđa direktevra sajis juovlamánu rájes
- Studeanttat eai dárbbat šat doalahit mehtera gaskka oahpahusas
- Vihtta hástalusa sámi demokratiijas
- QR - kodat njoammumiid vuohttin oktavuođas
- Maid sáhtát čoavdit ovdal go oahppu álgá?
- Guhkiduvvon áigemearri sáddet abstrávtta
- Oahppojagi 2021/22 álgin
- It leat vel ohcan oahpposaji čakčii? Mis leat rabas oahpposajit!
- Abstrákta dieđiheapmi Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa symposiai
Almmuha ođđa girjji odne
Susanne Vars Buljo, doavttergrádastipendiáhtta almmuhii duorastaga 28.9.2017 ođđa girjji Dieđut-ráidui, "Identifiseren ja dohkkeheapmi gártaduvvon vuoigatvuođaid Finnmárkkuopmodaga eatnamis Finnmárkolága § 5:a analyseren".
Eambbo su dutkama birra dás vuollelis.
Almmuheapmi leai Diehtosiidda árrangáttis ja lágiduvvui Sámi allaskuvlla dutkanbeivviid oktavuođas, Sámi árvvut kafea.
Doppe ledjet maiddái eará doavttergrádastipendiáhtat logaldallin ja olu olbmo ledjet boahtán guldalit.
Identifiseren ja dohkkeheapmi gártaduvvon vuoigatvuođaid Finnmárkkuopmodaga eatnamis. Finnmárkolága § 5:a analyseren.
Riekti eatnamiidda ja čáziide Finnmárkkus lea leamaš guovddáš riektepolitihkalaš ságastallanášši Norggas maŋemus jahkečuohtebeali. 1800-logus ráhkaduvvui teoriija ahte stáda lei rievttes eaiggát Finnmárkku eatnamiidda. Álttá-Guovdageainnu čázádaga buođđunášši measta 40 jagi dássái giddii fuomášumi sámiid riektegáibádusaide eatnamiidda ja čáziide. Ášši geažil biddjui johtu bargu čielggadit Finnmárkku vuoigatvuođadili mas Sámi vuoigatvuođalávdegotti nammadeapmi 1980s lei vuosttaš oassi čielggadanbarggus. 2005:s dohkkehuvvui viimmat oamastanvuoigatvuođaláhka Finnmárkkus, namalassii Finnmárkoláhka. Dán lága duohken lei 25 jagi guhkes láhkabargu. 2008:s biddjui Finnmárkolága bokte johtui riektekártenbargu man mihttu lei čielggadit vuoigatvuođadili Finnmárkkus.
Iežas dutkamis Susanne Vars Buljo lea analyseren Finnmárkolága § 5:a mas celkojuvvo ahte sámiin leat gártaduvvon vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide Finnmárkkus. Njuolggadus lea dehálaš prinsihppanjuolggadus mii guoská sámiid vuoigatvuođaide Finnmárkkus. Muhto leago njuolggadus dušše prinsihppanjuolggadus vai bidjá go dat makkárge eavttuid riektekártenbargui? Iežas dutkamis Vars Buljo lea geahččalan vástidit dáid gažaldagaid. Viidásit lea guorahallan movt ILO-konvenšuvdna 169 lea vuhtii váldon kártemis. Riektekártenorgána, Finnmárkokommišuvnna, raportat daid golbma vuosttaš guorahanguovlluin: Stierdná/Sievju, Unjárga ja Sállan leat leamaš Vars Buljo guorahallanvuođđu.
Dutkanfáddá lea áigeguovdil. Kártenproseassa lea jođus Finnmárkkus. Oalle aitto celkui vuosttaš duopmu Alimusrievttis mii lea čadnon kártensystemii (Stierdná-duopmu) ja ođđa ášši, Unjárga-ášši lea mearriduvvon meannuduvvot Alimusrievttis boahtte jagi. Finnmárkku meahcceduopmostuollu lea jo meannudan 14 ášši, ja okta lea mearriduvvon meannuduvvot boahtte jagi. Seammás lea maiddai riikkaidgaskasašbirrasiin stuora beroštupmi kártenbargui. Sihke ON:a nállevealahanlávdegoddi ja áššedovdi álgoálbmotáššiin leat buktán cealkámuša kártenbargui. Dát čájeha ahte lea stuora beroštupmi fáddái ja danin dárbu ahte dutkojuvvo dán birra.