Ođđasat
- Rabasbeaivi 2022
- Okta olmmoš ii sáhte muitalit visot
- Neahttaoahpahus ja deaivvadeamit
- Matematihkka 1P/2P/1P-Y/2P-Y jus áiggut oahpaheaddjeohppui - áigemearri 1.2.
- Vuosttaš allaskuvla mii balvii lea bidjan visot doaimmaid
- Fargga beasat ohcat Boazoealáhusa bachelorprográmmii
- Guhkiduvvon ohcanáigemearri giđa oahpuide
- Sámi allaskuvllas leat ođđa ambassadevrrat Ruošša bealde
- Ođđa direktevrrain oahpásnuvvat
golggotmánu 26. beaivi 2018
Oza sámi giellastipeandda
ALMMUHUS
SÁMI GIELLASTIPEANDA
SEMINARII LAPPONICI FOND
Stipeanda lea studeanttaide geain lea sámegiella oassin oahpaheaddjioahpuin/lektoroahpuin ásahusain
Sámi allaskuvla – Sámi University of Applied Sciences
UiT Norgga árktalaš universitehta ja
Nord Universitet.
Seminarii Lapponici Fond ásahuvvui njukčamánu 24. beaivvi 1752,
2018/2019 oahppojagis almmuha Seminarii Lapponici Foandda stivra
3 stipeandda á Nkr 15 000,-.
Stipeandda ulbmil lea nannet oahpaheaddjedili dain guovlluin gos sámegiella dahje/ja sámit leat unnitlogus, ja gos lea stuora dárbu oahpaheddjiide geain lea gelbbolašvuohta sámegielas. Sámi oahpaheaddjistudeantan navdojit studeanttat buot oahpaheaddjioahpuin; sámi mánaidgárdde oahpaheaddjioahpus, buot sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpuin/lektoroahpuin dahje lektoroahpuin main sámegiella lea oassin oahpus. Sáhttet leat sámi studeanttat Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas (miehtásámi perspektiiva).
Go stipeanda juhkkojuvvo, de deattuhuvvo ahte studeanta dasa lassin sáhttá čájehit árjjalaš servodatberoštumi ovdamearkka dihte oasálastin sámi dahje/ja eamiálbmot organisašuvdna- dahje/ja kultureallimis. Eará bealit studeantta servodatberoštumis sáhttet maiddái deattuhuvvot. Seamma studeanta ii sáhte oažžut Seminarii Lapponici Fond- stipeandda máŋgii oahpaheaddjioahpu/lektoroahpu áigodagastis.
Ohcan sáddejuvvo/addojuvvo dan allaskuvlii gos ohcci lea registrerejuvvon studeantan.
Sámi allaskuvlla studeanttat sáddejit ohcama čujuhussii postmottak@samiskhs.no ja merkejit ohcama “Stipeanda ohcan Seminarii Laponici Fond 2018/2019”
Ohcamis fertejit čuovvovaš dieđut boahtit ovdan:
• Lea go ohcci sámi sohkii gullevaš.
• Hálddaša go ohcci ovttage sámegiela njálmmálaččat.
• Ohcci ferte duođaštit makkár oahppu sus dán rádjái lea sámegielas.
• Ohcci ferte duođaštit makkár oahpaheami sámegielas son áigu čađahit allaskuvllas/universitehtas.
• Goas ohcci lea álgán mánáidgárdde oahpaheaddjiohppui, vuođđoskuvllaoahpaheaddjeohppui/lektorohppui ja goas son áigu gárvvistit oahpus.
• Ohcci ahki ja orrunbáiki.
• Geahčus mii čájeha ja duođašta ohcci servodatberoštumi omd. eamiálbmot dahje sámi organisašuvdna- dahje/ja kultuvradoaimmain (luohttámušolbmodoaimmat, teahter, girječállin, čájáhusat, valáštallan, oktavuođat eará eamiálbmogiiguin, giellagelbbolašvuohta man bokte váldá oktavuođa/gulahallá eará eamiálbmogiiguin, ja eará).
• Dieđut eará ruhtadoarjagiid (stipeanddaid) birra maid lea ožžon eará stipeandajuolludeddjiin.
• Dokumentašuvdna dálá studeantastáhtusa birra.