Dutkanbeaivvit 2020
Sámi allaskuvla lágida guhtta oanehis neahttalogaldallama iešguđet fáttás ja ovtta ságastallankafèa luođi/juoigama birra dutkanbeivviid. Lea sáhka giellaáššiin, ovdalaš rohttudávddaid muitalusat dán áigái, statistihkkalogut ja eamiálbmogat, hutkáivuohta duddjomis ja mot sámi muitalusmateriálas lea sadji eatnama hálddašeamis odne. Logaldallamat bistet gaskal 10-20 minuhta ja de lea vel áigi biddjojuvvon jearaldagaide ja ságastallamii. Njeallje logaldallama leat davvisámegillii ja guokte leat dárogillii.
- Sámi allaskuvllas lea nanu ja viiddis fágamáhttu ja dan mii háliidit čalmmustahttit álbmogii. Oassi min fágamáhtus boahtá bures ovdan logaldallanráiddus, ja sávaldat dieđusge livččii ahte mii nagodit boktit beroštumi sámi dutkamii. Eandalii maiddái movttiidahttit nuoraid lávket akademiija máilbmái. Dát logaldallamat leat nu oanehaččat ahte juohkehaš sáhttá čuovvut neahta bokte dan botta go jugista ovtta dahje moadde gáfegohpu, ja sáhttá vel searvat ságastallamii maŋŋil logaldallama, muitala Sámi allaskuvlla rektor Laila Susanne Vars.
Mii bargat maid ovttas eará ásahusaiguin, ja okta dain logaldallamiin lea ge ovttasbargoprošeavttas mii allaskuvllas lea Árran julevsámeguovddážiin, Mearrasiiddain ja NINA:in Lillehammeris.
Dutkiid eahket
Čakčamánu 25. beaivvi lea Dutkiid eahket lágideapmi sullii 200 gávpogis sullii 25 riikkas. Dutkit mannet lávdái ja márkanii deaivvadit olbmuiguin, ja nu dahket maiddái Sámi allaskuvlla dutkit dán jagi.
Dutkiid eahket lágiduvvo Guovdageainnus, Alfreds Kroas, mas váldofáddá lea juoigan, luohti ja luođi mearkkašupmi dearvvašvuhtii ja identitehttii, ja giela ja kultuvrra seailluheapmái. Dása mii leat váldán mielde maiddái journalisttastudeantta ja min ovttasbargoásahusa Sámi musihkkakademiija.
- Mii háliidit deaivvadit olbmuiguin maiddái earálágan vugiiguin go logaldallamiiguin, ja eará arenain go dutkanásahusas. Danin mannat mii olgobáikái ságastallat luođi ja juoigama iešguđet beliid birra. Dán jagi fáddá norgga dutkanbeivviin leat vuoiŋŋamaččat, ja danin mii geahččalit čatnat min dutkama vuoiŋŋamašfáddái, dadjá Vars.
Sámi allaskuvlla Dutkanbeivviid lágideamit leat nuvttá doalut buohkaide.
- Dál lea buorre vejolašvuohta oahpásnuvvat Sámi allaskuvlla fágalaš birrasii ja dutkamii vaikko it leat Guovdageainnus daid beivviid. Mii sáddet sihke logaldallamiid ja Dutkiid eahket-lágideami neahta bokte, loahpaha Sámi allaskuvlla rektor.
Norgga dutkanráđi Dutkanbeaivvit
Lea Norgga dutkanráđđi mii čakčamánu juohke jagi lágida Dutkanbeivviid festivála. Dán jagi álgá festivála čakčamánu 16. beaivvi ja bistá gitta čakčamánu 27. beaivái. Dán áigodagas lágiduvvojit iešguđetlágan dáhpáhusat miehtá Norgga, ja juohke jagi lea sierra fáddá dutkanbeivviin. Dán jagi fáddá leat vuoiŋŋamaččat (hjernen). Dutkanbeivviid lea álbmogis vejolašvuohta oahpásnuvvat dutkanbargguide iešguđet lágidemiid bokte. Sámi allaskuvllas leat čieža fága- ja dutkanlágideami dutkanbeivviid.
2020 dutkanbeivviid prográmma:
16.09. Dii 1800 Berit Anne Bals Baal: https://samas.no/se/a/mot-mangggagielatvuohta-lea-mannai-buorrin
17.09. Dii 1800 Lovisa Mienna Sjøberg ja Mikkel Nils Sara: https://samas.no/se/a/min-birrasat
21.09. Dii 1800 Gunvor Guttorm: https://samas.no/se/a/fihttet-ja-hutkat-duddjodettiin
22.09. Dii 1800 Johanna Johansen Ijäs: https://samas.no/se/a/mun-jahke-dat-lea-riekta-manaid-vuogit-almmuhit-eahpesihkarvuoda
23.09.: Dii 1800 Torunn Pettersen https://samas.no/se/a/sikre-tall-sihkkaris-logut (dárogillii logaldallá, muhto ságastallá sámegillii maid)
24.-09. Dii 1800 Jens Ivar Nergård, UiT: https://samas.no/se/a/naturens-stemme (dárogillii)
25.09. dii 1900 Dutkiid eahket/ Researchers Night https://samas.no/se/a/boahta-go-luohti-biekka-mielde (ságastallankaféa)