SER 104 - Árbevirolaš sámi ealáhusdoaimmat odne
- Oahpu lágideapmi: Oahppodeaivvadeapmi Sámi allaskuvllas, ekskuršuvdna ja neahttaoahpahus.
- Oahppokoda: SER 104
- 10 oahppočuoggá
Prográmmaplána
- Diibmoplána ja deaivvadanplána: TimeEdit
Oahpu sisdoallu
Oahppu oahpista dasa movt lea dilli ja birgenláhki iešguđet guovllu otná sámi ealáhusain ja doaimmain mat leat ovdalaš ealáhuslágiid joatkkan dehe juo ođđa doaimmat vuođđuduvvon ovdalaš ealáhusdoaimmaide. Oahppu lea nuppe bealde duogáš obbaloga servodatrievdama ja ealáhuspolitihkalaš proseassaid birra ja nuppe bealde fas konkrehtalaš ovdamearkkaid bokte dasa makkár ealáhusdoaimmaid vuogit ja dilit leat.
Oahppoprográmma gullevašvuohta
Oahppoovttadat lea geatnegahtton fágaoahppu Boazoealáhus bachelorprográmmas.
Oahpahusgiella
Oahpahus lágiduvvo dábálaččat sámegillii, muhto sáhttá muhtun logaldallan skandinávalaš dehe eŋgelasgillii. Oahpahus eaŋgalsgillii ii dulkojuvvo. Eará gielaid oahpahus dulkojuvvo dárbbu mielde.
Oahpahan - ja oahppanvuogit
Oahpahus lágiduvvo logaldallamin, ekskuršuvdnan ja čuovvovaš studeantaovdanbuktimin/-ságastallamin, ja bagadallamin. Dollo oahpahusdeaivvadeapmi Sámi Allaskuvllas. Oassi oahpaheamis sáhttá leat neahttaoahpahus.
Ovdal beassá eksámenii, studeanta galgá:
- Searvan deaivvademiid ja neahttaoahpahussii, unnimusat 75%.
- Čađahan ja ožžon ovtta bargogáibádusa dohkkehuvvot, mii sáhttá lea juogo oanehis čálalaš bargu dehe njálmmálaš ovdanbidjan.
Eksámen
5 beaivvi čálalaš ruovttueksámen mas studeanta vállje vástidit ovtta golmma gažaldagas. Vástádusa guhkko galgá leat 4-6 siiddu.
Eksámenbargu árvvoštallojuvvo ECTS-vuogádaga árvosániid mielde, mas buoremus árvosátni lea A ja vuolimus ceavzinárvosátni lea E. F árvosátni mearkkaša ahte ii leat ceavzán.
Opptakskrav
- Dábálaš sisabeassangáibádusat alitoahpahussii. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga/gymnása) dahje reálagelbbolašvuohta. Dasa lassin gáibiduvvo sámegielmáhttu.
- Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200-300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.